Rahapolitiikka
Keskuspankit säätelevät rahan tarjontaa ja korkotasoa taloudessa. Rahapolitiikalla on keskeinen rooli talouden vakauden ylläpitämisessä ja talouskasvun edistämisessä. Suomi on osa euroaluetta, jonka yhteisestä rahapolitiikasta huolehtii eurojärjestelmä. Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankki osallistuu euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen. Eurojärjestelmän rahapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä euroalueen hintavakautta ja suojella euron ostovoimaa.
Artikkelin sanastoa
-
Rahapolitiikka
RahapolitiikkaRahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahapolitiikan tehtävänä on varmistaa, että inflaatio – eli tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu – pysyy ennustettavana ja vakaana. Euroalueen tärkein rahapolitiikan väline on ohjauskorko, josta päättää EKP:n neuvosto.
-
Keskuspankki
KeskuspankkiRahapolitiikkaa harjoittava viranomainen, joka mm. säätelee taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja. Eri maiden keskuspankkien asema ja tehtävät poikkeavat huomattavasti toisistaan. Suomen Pankki on Suomen keskuspankki ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsen.
-
Euroalue
EuroalueNe Euroopan unionin jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet euron käyttöön yhteiseksi rahaksi.
-
Eurojärjestelmä
EurojärjestelmäEuroalueen jäsenmaiden keskuspankit yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa muodostavat eurojärjestelmän. Eurojärjestelmä hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä sekä huolehtii euroalueen rahapolitiikasta. Eurojärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta.
-
Inflaatio
InflaatioYleisen hintatason, esimerkiksi kuluttajahintaindeksin, yhtäjaksoinen nousu.
-
Hintavakaus
HintavakausEuroopan keskuspankki (EKP) katsoo, että hintavakautta voidaan parhaiten ylläpitää tavoittelemalla 2 prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI). EKP:n sitoutuminen 2 prosentin tavoitteeseen on symmetristä. Tämä tarkoittaa, että negatiivisia ja positiivisia poikkeamia tavoitteesta pidetään yhtä epätoivottavina.
-
Deflaatio
DeflaatioYleisen hintatason, esim. kuluttajahintaindeksin, yhtäjaksoinen lasku.
Rahapolitiikan tehtävänä on varmistaa, että inflaatio – eli tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu – pysyy ennustettavana ja vakaana. Hintavakaus on eurojärjestelmässä rahapolitiikan ensisijainen tavoite.
Hintavakautena voidaan pitää tilaa, jossa yleisen hintatason muutoksia ei tarvitse ottaa huomioon tehtäessä kulutus- ja investointipäätöksiä. Hintavakaus on tärkeää meidän kaikkien talouden kannalta. Rahankäyttöä on helpompi suunnitella, kun hinnat ja omien säästöjen arvo pysyvät suurin piirtein ennallaan. Hintavakauden oloissa inflaatio on maltillista ja ennakoitavissa. Eurojärjestelmän rahapolitiikka tukee parhaiten suotuisan taloudellisen ympäristön kehittymistä ja hyvää työllisyyttä, kun se varmistaa hintavakauden.
Rahapolitiikalla varmistetaan, että tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu pysyy ennustettavana ja vakaana.
Nopealla inflaatiolla ja deflaatiolla on haitallisia vaikutuksia talouteen. Inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintojen nousua, joka johtaa rahan arvon alenemiseen eli ostovoiman heikkenemiseen. Deflaatio määritellään inflaation vastakohdaksi eli yleisen hintatason yhtäjaksoiseksi laskuksi.
Inflaatiota mitataan harmonisoidulla kuluttajahintaindeksillä, joka lasketaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa. Kuluttajahintaindeksin lisäksi kiinnitetään huomiota omistusasuntojen hintoihin. Rahapolitiikan päätökset perustuvat tarkkoihin arvioihin niistä riskeistä, jotka toteutuessaan voisivat nopeuttaa tai hidastaa inflaatiota. Myös ilmastonmuutos otetaan tässä analyysissä huomioon.
Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian tavoite on 2 prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on symmetrinen, eli sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiovauhtia pidetään yhtä kielteisinä.