Setelitaide
Setelirahat edustavat käyttö- ja taidegrafiikkaa parhaimmillaan. Setelien painamiseen käytetään parhainta mahdollista painotekniikkaa väärentämisen torjumiseksi. Kuva-aiheissa puolestaan on näkynyt setelien suunnitteluajankohdan aikana vallinnut taiteen tyylisuuntaus.
Ensimmäiset Suomen Pankin liikkeeseen laskemat setelit olivat kopeekkamääräisiä: 25, 50 ja 75 kopeekkaa vuodelta 1811. Ne olivat yksivärisiä ja yksipuolisia.
Väriä ruplamääräisiin seteleihin saatiin 1840-luvulla, kun seteleihin lisättiin värireunus.
Ensimmäiset markkasetelit laskettiin liikkeeseen 1860-luvulla, ja ne edustivat uusrokokoota. Setelit suunnitteli pietarilainen heraldinen taiteilija Aleksandr Fadejev.
1800-luvun loppupuolella seteleissä näkyi puolestaan uusrenessanssin vaikutteita.
Vuoden 1909 tyypin setelisarjan setelit edustivat art nouveauta ja kansallisromantiikkaa. Ne ja uusklassiset vuoden 1922 tyypin setelit suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen.
Ensimmäinen historiallinen henkilö markkaseteleissä oli vuoden 1940 tyypin 5000 markan setelissä kuvattu J. V. Snellman. 5 000 markan setelin suunnitteli setelipainon taiteilija Aarne Karjalainen.
Vuoden 1955 tyypin modernistisen setelisarjan suunnitteli Tapio Wirkkala, joka voitti kansallisen suunnittelukilpailun ensimmäisen ja toisen sijan. Wirkkala oli ehdottanut kulttuurihenkilöitä seteleiden kuva-aiheiksi: lopullisiin seteleihin päätyi kuitenkin valtiomiehiä. Markkamääräiset setelit olivat kaikki samankokoisia vuodesta 1955 aina euroseteleiden käyttöönottoon asti.
Viimeisten markkamääräisten setelien ensimmäinen tyyppi laskettiin liikkeeseen vuonna 1986. Sen pääsuunnittelijoita olivat setelipainon taiteilija Torsten Ekström (etusivut) ja graafikko Erik Bruun (takasivu). Setelien muotokuvat puolestaan olivat taiteilija Eeva Oivon käsialaa.
Euroseteleiden kuvituksesta järjestettiin EU:n laajuinen kilpailu. Itävallan keskuspankin setelipainon taiteilija Robert Kalina voitti kilpailun ja sai suunnitellakseen eurosetelien ensimmäisen version. Se laskettiin liikkeeseen vuonna 2002.