Rahan historia

Mistä raha on kotoisin? Kun kysytään, mitä raha on, saa usein vastaukseksi, että se on maksuväline. Raha on sitäkin, mutta myös paljon enemmän. Mistä raha on saanut alkunsa? Mitä se oikein on?  

Klassisen rahateorian mukaan rahalla on kolme tehtävää. Se on maksuväline, eli sillä maksetaan ostokset. Raha on myös arvon mitta, eli kaikilla markkinoilla olevilla hyödykkeillä on rahassa ilmoitettava hinta. Harvemmin tulee mieleen, että raha on myös arvon säilyttäjä, koska se on omistajansa varallisuutta.

Rahan olemus voidaan jakaa kolmeen tyyppiin eli hyödykerahaan, jota käytetään vaihtokaupassa, jalometallirahaan ja fiat-rahaan, jonka arvo perustuu sopimukseen tai päätökseen.

Rahan aikajana

Esihistoria

Jalometallia on käytetty maksamiseen ja koristautumiseen vähintään yhtä pitkään kuin ihmiskunnalla on kirjoitettu historia: jo muinaisessa Egyptissä ja Mesopotamiassa käytettiin jalometallia vaihdannan välineenä. Käytännössä maksaminen tehtiin eripainoisilla ja -kokoisilla jalometallipaloilla.

Hyödykeraha on ollut käytössä kaikkialla. Hyödykerahasta tunnetuin esimerkki on suola. Pohjoisessa Euroopassa oli kylmän ilmaston vuoksi luontevaa ottaa turkikset käyttöön vaihdannan välineinä. Suomen kielen sana ”raha” tarkoittaakin alun perin turkiseläimen, erityisesti oravan, nahkaa (rautakaudelta eli noin 500 eaa.).

650-luku eaa.

Ensimmäiset rahat olivat kolikoita, vakiokokoisia ja -painoisia jalometallipaloja, joissa oli virallinen leima. Leiman avulla hallitsija maineellaan takasi jalometallin pitoisuuden ja painon, ettei kolikoita tarvinnut joka kerta maksutapahtuman yhteydessä punnita.

Ensimmäiset kolikot lyötiin Vähän-Aasian Lyydiassa noin 650-luvulla eaa. Lyydia sijaitsi nykyisen Länsi-Turkin alueella, ja ensimmäiset kolikot olivat elektrumia, luonnossa esiintyvää kullan ja hopean sekoitusta.

Kuva: Lyydia, 1/3 stateria, noin 630 eaa.

500-luvun puolivälissä eaa.

Ensimmäiset puhtaasta kullasta tehdyt kolikot otettiin käyttöön Foinikiassa kaivostekniikan kehittymisen myötä.

260-luku eaa. 

Rooma sai ensimmäiset rahansa. Roomalaisten kolikoiden käyttöalue oli huomattavan laaja Rooman imperiumin leviämisen myötä. Kolikkoa voidaan myös sanoa ensimmäiseksi joukkotiedotusvälineeksi, koska siinä olevien kuvien ansiosta kulttuurialue selkeni.

Kuva: Rooma, denaari, 86 eaa.

700–800-luku

Paperiraha otetaan käyttöön Kiinassa. Eurooppaan paperiraha rantautui muutama vuosisata myöhemmin.

Kuva: Kiina, 1000 cashin paperiraha, 1368–98.

1100-luku

Suomessa lyötiin ensimmäisen kerran rahaa 1100-luvulla. Kyseessä olivat viikinkien mukana tulleiden bysanttilaisten rahojen kopiot.

1400-luku

Suomen alueella lyötiin valtiollista rahaa ensimmäisen kerran 1400-luvun alussa, jolloin Turussa lyötiin aurtuoita. Rahanlyönti Turussa oli ajoittaista.

Kuva: Turku, aurtua, 1448–1470.

1500-luku

Kustaa Vaasa yhtenäisti Ruotsin rahajärjestelmän, kun taaleri otettiin käyttöön vuonna 1534.

Kuva: Ruotsi, riikintaaleri, 1542.

1600-luku

Ruotsi oli suuri kuparintuottaja, ja kuparin kotimaisen kysynnän lisäämiseksi rahoja ruvettiin lyömään kuparista. Koska jalometallirahojen arvo riippuu niitten painosta ja kupari on verrattain vähäarvoinen jalometalli, tuli rahoista huomattavan suuria. Suurimmat plooturahat painoivat 19 kg. Plooturahat olivat merkittävä syy setelien yleistymiseen.

Kuva: Ruotsi, 1 taaleri, 1748.

1661

Ensimmäisen modernin setelin laski liikkeeseen Stockholms Banco Tukholmassa Ruotsissa. Myös Turussa on näitä seteleitä käytetty maksuvälineinä.

Kuva: Ruotsi, 10 riikintaaleria, 1666.

1809–1811

Suomen sodan myötä perustettiin Suomen suuriruhtinaskunta. Valuutaksi tuli Venäjän rupla. Suomen Pankki perustettiin 12.12.1811 laskemaan kopeekkaseteleitä liikkeeseen.

Kuva: Suomi, 50 kopeekkaa, 1815.

Suomen Pankin ensimmäiset setelit olivat kopeekkamääräisiä.

1840

Venäjä (ja Suomi) siirtyivät hopeakantaan, ja Suomessa liikkeessä ollut ruotsalainen raha kerättiin pois.

Kuva: Suomi, 5 ruplaa, 1841.

1860

Suomi sai oman rahayksikön 4.4.1860 annetulla armollisella manifestilla. Rahan nimeksi määrättiin markka.

Kuva: Suomi, 1 markka, 1860.

1878–1915

Suomi liittyi kultakantaan vuonna 1878 ja ensimmäisen maailmansodan myllerrysten vuoksi luopui siitä vuonna 1915.

Kuva: Suomi, 500 markkaa, 1878.

1926–1931

Suomi liittyi kultakantaan uudelleen vuonna 1926, mutta järjestelmästä jouduttiin luopumaan jo vuonna 1931 maailmanlaajuisen laman myötä.

Kuva: Suomi, 100 markkaa, 1926.

1999

Suomi liittyy euroalueeseen, ja euro otetaan käyttöön tilivaluuttana.

2002

Eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön.

Kuva: Euroalue, 20 euroa, 2002.

2013 alkaen

Uusi eurosetelisarja otettiin käyttöön nimellisarvo kerrallaan.

Euroseteleiden kolmas sarja on suunnitteilla. Sen käyttöönoton aikataulusta ei vielä ole päätetty.  

Kirjallisuutta

Suomen Pankki 200 vuotta -historiateos

Suomen Pankin historian ovat kirjoittaneet pankkihistorioitsija, valtiot. toht. Antti Kuusterä ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja, valtiot. toht. Juha Tarkka. 

Historiateoksen ensimmäisessä osassa ”Keisarin kassasta keskuspankiksi” kerrotaan, miksi Suomi sai oman rahajärjestelmänsä jo puoli vuosisataa ennen maan itsenäistymistä, miten Suomen Pankki toimi kansanvaltuuskunnan pankkina keväällä 1918 ja kuinka nuori pääjohtaja Risto Ryti taisteli markan arvon pitämiseksi vakaana 1930-luvun maailmanpulan vuosina.
 
Toisessa osassa "Parlamentin pankki" kuvataan Suomen Pankin toimintaa sotavuosista Euroopan rahaliittoon liittymiseen asti. Kirjassa osoitetaan, miten pankki Kekkosen tasavallassa integroitui entistä tiiviimmin osaksi suomalaista sisäpolitiikkaa, kunnes 1970-luvun talouskriisin aikana Mauno Koiviston pääjohtajakaudella rahapolitiikka sai itsenäisemmän roolin. Kirja myös avaa uusia näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja kuvaa Suomen tietä Euroopan rahaliittoon.
 

Ensimmäiset eurot

Kirjoittaja: Antti Heinonen

”Ensimmäiset eurot” kuvaa kiehtovasti ensimmäisen yhteisen eurooppalaisen setelisarjan suunnittelua. Kirjan tekijällä Antti Heinosella on pitkä kansainvälinen ura setelialalla. Hän oli yli kymmenen vuoden ajan Euroopan keskuspankin setelijohtaja, jolloin hän vastasi uuteen eurooppalaiseen käteisvaluuttaan siirtymisestä.

Viimeiset markat

Kirjoittaja: Antti Heinonen

Viimeiset markat -teoksessa kuvataan Suomen paperirahan historiaa setelinleikkauksesta aina eurojen käyttöönottoon asti. Markkaseteleiden elinkaarta vuosina 1945–2002 tarkastellaan sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta.

Sodan ja rauhan rahat

Kirjoittaja: Antti Heinonen

Teoksessa kuvataan Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosien, vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kriisiolosuhteissa monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa.

Ruplista markkoihin

Kirjoittaja: Antti Heinonen

Teoksessa kuvataan Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensi vaiheessa setelihuollon ratkaisut tehtiin kiinteänä osana Venäjän rahajärjestelmää. Krimin sodan aiheuttama epävakaisuus johti kuitenkin määrätietoisiin pyrkimyksiin Suomen rahajärjestelmän itsenäistämiseksi ja seteleiden hallinnan ottamiseen omiin käsiin. Samalla Suomen Pankki valitsi uuden viiteryhmän, sillä esimerkit ja asiantuntemus haettiin Pietarin sijasta Pohjoismaista sekä Keski-Euroopasta.

Hallitus kansan kukkarolla

Kirjoittaja: Antti Heinonen

”Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa” käsittelee Suomen setelihistorian dramaattisinta tapahtumaa. Seteleiden vaihdon toteutustapa vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa eli niiden leikkaaminen tuli suurena yllätyksenä lähes kaikille. Erityisesti vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä merkittävin seurauksin. Monille jäi tunne, että he menettivät puolet seteleidensä arvosta.

Usein kysyttyä