Suomen Pankin historian ovat kirjoittaneet pankkihistorioitsija, valtiot. toht. Antti Kuusterä ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja, valtiot. toht. Juha Tarkka.
Historiateoksen
ensimmäisessä osassa ”Keisarin kassasta keskuspankiksi” kerrotaan, miksi Suomi sai oman rahajärjestelmänsä jo puoli vuosisataa ennen maan itsenäistymistä, miten Suomen Pankki toimi kansanvaltuuskunnan pankkina keväällä 1918 ja kuinka nuori pääjohtaja Risto Ryti taisteli markan arvon pitämiseksi vakaana 1930-luvun maailmanpulan vuosina.
Toisessa osassa "Parlamentin pankki" kuvataan Suomen Pankin toimintaa sotavuosista Euroopan rahaliittoon liittymiseen asti. Kirjassa osoitetaan, miten pankki Kekkosen tasavallassa integroitui entistä tiiviimmin osaksi suomalaista sisäpolitiikkaa, kunnes 1970-luvun talouskriisin aikana Mauno Koiviston pääjohtajakaudella rahapolitiikka sai itsenäisemmän roolin. Kirja myös avaa uusia näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja kuvaa Suomen tietä Euroopan rahaliittoon.
”Ensimmäiset eurot” kuvaa kiehtovasti ensimmäisen yhteisen eurooppalaisen setelisarjan suunnittelua. Kirjan tekijällä Antti Heinosella on pitkä kansainvälinen ura setelialalla. Hän oli yli kymmenen vuoden ajan Euroopan keskuspankin setelijohtaja, jolloin hän vastasi uuteen eurooppalaiseen käteisvaluuttaan siirtymisestä.
Viimeiset markat
Kirjoittaja: Antti Heinonen
Viimeiset markat -teoksessa kuvataan Suomen paperirahan historiaa setelinleikkauksesta aina eurojen käyttöönottoon asti. Markkaseteleiden elinkaarta vuosina 1945–2002 tarkastellaan sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta.
Sodan ja rauhan rahat
Kirjoittaja: Antti Heinonen
Teoksessa kuvataan Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosien, vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kriisiolosuhteissa monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa.
Ruplista markkoihin
Kirjoittaja: Antti Heinonen
Teoksessa kuvataan Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensi vaiheessa setelihuollon ratkaisut tehtiin kiinteänä osana Venäjän rahajärjestelmää. Krimin sodan aiheuttama epävakaisuus johti kuitenkin määrätietoisiin pyrkimyksiin Suomen rahajärjestelmän itsenäistämiseksi ja seteleiden hallinnan ottamiseen omiin käsiin. Samalla Suomen Pankki valitsi uuden viiteryhmän, sillä esimerkit ja asiantuntemus haettiin Pietarin sijasta Pohjoismaista sekä Keski-Euroopasta.
Hallitus kansan kukkarolla
Kirjoittaja: Antti Heinonen
”Hallitus kansan kukkarolla. Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa” käsittelee Suomen setelihistorian dramaattisinta tapahtumaa. Seteleiden vaihdon toteutustapa vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa eli niiden leikkaaminen tuli suurena yllätyksenä lähes kaikille. Erityisesti vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä merkittävin seurauksin. Monille jäi tunne, että he menettivät puolet seteleidensä arvosta.