Raha ja maksaminen
Yksi rahan tehtävistä on toimia arvon mittana. On tärkeää, että rahan arvo pysyy vakaana. Ennen tämä varmistettiin käyttämällä jalometalleja rahana. Nyt rahan arvon vakaus on rahapolitiikan vastuulla. Hintavakaus on tärkeää myös rahan muiden tehtävien toteutumisen (vaihdon väline ja arvon säilyttäjä) kannalta. Rahan arvon vakautta mitataan hintaindekseillä, joista tärkein on kuluttajahintaindeksi.
Artikkelin sanastoa
-
Rahapolitiikka
RahapolitiikkaRahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahapolitiikan tehtävänä on varmistaa, että inflaatio – eli tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu – pysyy ennustettavana ja vakaana. Euroalueen tärkein rahapolitiikan väline on ohjauskorko, josta päättää EKP:n neuvosto.
-
Hintavakaus
HintavakausEuroopan keskuspankki (EKP) katsoo, että hintavakautta voidaan parhaiten ylläpitää tavoittelemalla 2 prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI). EKP:n sitoutuminen 2 prosentin tavoitteeseen on symmetristä. Tämä tarkoittaa, että negatiivisia ja positiivisia poikkeamia tavoitteesta pidetään yhtä epätoivottavina.
-
Kuluttajahintaindeksi
KuluttajahintaindeksiKuluttajahintaindeksin hintatiedot kootaan kerran kuukaudessa käyttämällä ns. ostoskoria, johon sisältyy erilaisia kulutustuotteita. Euroalueella käytetään ns. yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (YKHI). Sen laatimisessa käytettävät tilastointimenetelmät on yhdenmukaistettu niin, että ne ovat samat kaikissa euroalueen maissa.
Suomen Pankin tarjoamaa käteisrahaa on käytetty vuodesta 1811 lähtien. Vaikka käteisen käyttö on vähentynyt merkittävästi, se on edelleen pääasiallinen maksuväline osalle väestöä.
Korttimaksaminen yleistyi Suomessa 1960-luvulla. Kortteihin tuli magneettijuova 1970-luvulla. 2000-luvulla yleistynyt siruominaisuus lisäsi maksamisen turvallisuutta huomattavasti. Lähimaksaminen tuli mahdolliseksi vuonna 2013- Mobiilimaksut ovat yleistyneet Suomessa 2010-luvulla. Mobiilimaksamisella tarkoitetaan maksamista älypuhelimella tai muulla mobiililaitteella.
Maksamisen kenttä digitalisoituu. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia toimijoita ja maksutapoja.
Teknologian kehitys on mahdollistanut uusien maksutapojen syntymisen. Myös verkkokaupan kasvu on edistänyt maksutapojen kehitystä. Ihmisten ostoskäyttäytymisen muuttuessa muuttuvat myös maksutavat. Maksamisen kenttä digitalisoituu. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia toimijoita ja maksutapoja. Yleistyvätkö digitaaliset valuutat maksamisessa tulevaisuudessa? Tunnistaudummeko PIN-koodin sijaan kasvojen piirteillä tai silmän iiriksellä?
Miten tunnistan aidon eurosetelin?
Turvatekijöillä vaikeutetaan rahan väärentämistä. Erilaiset hologrammit, erikoispainovärit, ultraviolettivalossa ja infrapunavalossa näkyvät ominaisuudet sekä muut kopioitumattomat osat ovat modernien euroseteleiden perusominaisuuksia. Osa turvatekijöistä on sellaisia, jotka kansalaiset voivat tunnistaa. Osan taas tunnistavat rahankäsittelyn ammattilaiset erikoislaitteilla.
Tunnustele: Kaiverruspainatus tuntuu karhealta, koska painoväri on koholla paperin pinnassa. Parhaiten painojäljen tuntee setelin päissä olevista viivoista. Euroseteleissä kaiverruspainatusta on ainoastaan setelin etupuolella.
Katso: Taustavalossa setelissä näkyvät vesileima, turvalanka ja hologramminauhassa oleva kasvokuvaikkuna. Turvalanka on euroissa upotettu paperin sisälle, ja se näkyy taustavalossa tummana
nauhana, josta voi lukea €:n symbolin ja setelin arvon.
Kallistele: Kallistelemalla seteliä sen etupuolen hologramminauhasta voi lukea setelin arvon ja pääaiheen rakennelmat. Arvomerkinnässä setelin vasemmassa alakulmassa näkyy vierivä poikkipalkki ja värin muutos sinisestä vihreään.